Talvella sain ajatuksen, josko lähdettäisiin kerhoralliin tuonne Baltiaan, kun koskaan ei oltu siellä käyty.
Syynä tähän käymättömyyteen ovat olleet ihan nämä huhupuheet liikenteen kaoottisuudesta, jossa motoristiparka yritetään lähes tahalleen teilata isomman oikeudella.
Voi kuinka väärässä olinkaan!
Touring Finlandia oli kehitellyt meille jäsenille mahtavaa ohjelmaa, johon kuului: Trakain linnaa, kartanoa, Vilnan KGB:tä. Majoituskin oli varattu kivalta paikalta.
Pitkästä aikaa oltiin siis reissulla, jossa suurin osa asioista oli "pureskeltu" valmiiksi ja saatiin vain nauttia. Kivaa vaihtelua välillä.
19.7.2017
Lähtöä edeltävänä iltana asennettiin kaverin kanssa tuo isompi takalaukku ihan varuiksi, "jos" tavaraa sattuu tulemaan enemmän mukaan.
Tässä kuva matkan varrelta, jossa käy hyvin ilmeiseksi rontattu tavaramäärä! :D
Näppäsin vielä lähtökilsat muistiin.
Satku tulee paukkumaan tällä reissulla.
Lähettiin aamulla ajoissa liikenteeseen ja olinkin tosi ajoissa paikalla..
En nimittäin ole koskaan ollut eka jonossa.
Siinä sitten venttailtiin tovi jos toinenkin.
Ajuri iloisena lautta"jonossa".
Fiilis oli korkealla, kun hyvin pitkästä aikaa päästiin taas vaimon kanssa yhdessä reissuun.
Pikkuhiljaa alkoi porukkaa tulemaan paikalle.
Aika hyvin oli sörsseliä päällä tuossa katkis-leivässä.
Hinta silti hirvitti: 8,50 euroa!
Olisiko pitänyt soittaa rannikkovartiostoon ja sitten perään Iltikseen sukellusvenehavainnosta?
Siellä se vanha asuinalue pk-seudun ajalta näkyi.
Meillä oli mukana tällanen Canon Power Shot SX50 HS pokkari, jossa tsuumi on aika raju.
Keli oli aamulla hieman utuinen, mikä näkyy tästä noin x40 suurennoksesta hyvin.
Ekan päivän ajomatkalta Riigaan ei tullut juuri kuvia otettua, paitsi tämä..
Näin me Suomalaiset vain hakeudutaan tutun ja turvallisen piiriin! :D
Paikalla oli aika paljon suomi-kilpiä.
Rigan keskustan reunalta olin varannut etukäteen tällaisen kortteerin ekaksi yöksi.
Hotelli oli nimeltään vaatimattomasti: Best Hotel.
Sijainti oli kohtuu hyvä niin baltican jatkoon, kuin vanhassa kaupungissa käyntiinkin.
Maksettiin yöstä aamiaisen kanssa 45 euroa ja pyörän sai suojaiselle valvotulle sisäpihalle.
Minusta ei paha!
Haukattiin hotellilla vielä kunnolliset ilta-safkat.
Nuo perunat eivät ole menun mukaan ranskalaisia...
Olin kyllä toista mieltä.
20.7.2017
Aamupala oli kuin kotimaassa, vain tuo paistettu riisi vihanneksilla oli extraa.
Tankattiin aamupalaa huolella, jotta jaksetaan varmasti, siis: "Koko rahalla", kuten kunnon suomalaisen pitääkin.
Aamupalan jälkeen ajettiin Rigan vanhaan kaupunkiin ja löydettiin hyvä prätkä-parkkis ihan hollilta.
Oli aivan pakko näpsäistä kuva tästä pyörästä, kun tuo omintakeinen takalaukku näytti jotenkin tutun oloiselta ratkaisulta!
Jennie otti kuvan, kun painoin mieleen kirkon tornin asennon, jotta löydetään pyörälle helposti.
Olin kuulemma niin mietteliään olonen.. :D
Tuolla aukiolla molemmat haahuilivat ristiin rastiin kuvaten omiaan.
Aukiolla oli jotain tyttösiä perinnemusaa soittamassa.
Mustapäiden talo.
Ja patsaita siinä..
Lisää..
Kohtuullisella tietomäärällä varustettu tämä aikarauta!
Uudempaa ja vanhempaa vieretysten.
Näyttää ihan nätiltä verrattuna siihen osaan Riikaa, mitä nähtiin illalla kaupunkiin ajaessa.
Kivoja yksityiskohtia siellä täällä..
Onkohan tuossa talossa asunut joku taitelija?
Tavaran raahaus on varmasti hyvin miellyttävää tuolla..
Vaikuttavan kokoinen kolossi tää kirkko.
Sitten toiseen suuntaan.
Siinä löntystellessä pyörälle päin satuttiin huomaamaan jotain mielenkiintoista sisäpihalla.
Ihan kiva pihakoriste!
Pyörälle tultaessa, oli paikalle kurvannut joku maailmanmatkaaja 400 cc suzukillaan.
Takana oli Australian tarrakin!
Kunnon rautaperse, kun tuolla lankulla istuen matkaa tekee.
Riikasta ajettiinkin sitten syvälle Liettuan puolelle, kunnes oli pakko tankata pyörä ja ittensä.
Liettuan puolella oli hyvää nopeeta moottoritietä E272 kohti Vilnaa, kunnes oli aika poiketa pienemmille teille kohti Trakaita.
Oltiin joskus klo. 17:00 aikoihin perillä Trakain Slenisissä.
Kiiruusti avaimet respasta ja ajorensselit komeessa kaaressa nurkkaan!
Oli meinaan pirun kuuma.
Meidän asumuksen sisäänkäynti.
Tässä talossa oli 4 huoneistoa.
Olkkari
Makkari
Yläterassi.
Virtuaalitourinki kämpästä
Takapihan näkymää illan hämyssä.
Talolle päin.
Ihan kiva majoitus ainakin mun mielestä.
Ainut miinus oli alueella vesijohtoveden juomakelvottomuus.
Takapihalta häämötti tämä seuraavan päivän käyntikohde: Trakain linna.
Illallisella kaikille osallistujille ojennettiin tällaiset makeet kolpakot kaiverruksilla.
Hemmetin siisti muisto!
Alkusalaatti oli ihan hyvää ja ainut kerta, kun siinä ei ollut majoneesia!
Tää oli sitten niinkuin pääruoka.
Onneksi oltiin syöty hyvin tullessa.
21.7.2017
Aamupala jatkoi samaa kaavaa, jossa itte ei saanut valita appeen määrää, vaan kaikki oli valmiiksi pöytiin katettua.
Kaffetta, mehua, hiutaleita + pullaa sai kyllä hakea lisää.
Tuli ihan se yksi Saksan reissulla ollut aamiainen mieleen! :D
Toisaalta; hyvää tuo teki möhömahalle.
Siitä sitten lähdettiin aikataulun mukaisesti kohti venettä, minkä oli määrä kuskata meidät ensin kartanolle ja sitten linnalle.
Laiturilla oli odottamassa ensimmäin kolmesta ryhmästä ja joka ryhmällä oli oman väriset rannekkeensa. Ihan kätevää.
Sieltä se meidän järvivene tulikin aikataulussa.
Oli kyllä aimo annos itäistä kulttuuria tuossa veneessä. Rautaa ei ole säästelty ja tähtikuviokin oli keulassa tanakasti.
Järvi kuhisi tällaisia!
Valmentajat suhailivat veneillä valmennettavien vieressä ja karjuivat ämyreihin jotain kummallista.
Huomattiin myöhemmin, että usean maan edustajia oli paikalla. Lie siis hyvä reenipaikka tällaiseen lajiin?
Majapaikka vesiltä päin.
Saavuttiin kartanolle menevälle laiturille ja kuvassa näkyvä harhaanjohtaja huivissaan pääsi näyttämään pettämätöntä suunnistusvaistoaan!
Yksi risteys ja vaaputtiin tovi jos toinenkin siitä väärään suuntaan. Saavuimme lämpöhalvausta uhmaten suoraan jonkun paikallisen farmarin kanalalle.
Hirnuttiin aika kovaa... kartano kait sekin! :D
Eipä ole paikka kelvannut haikaroille tänä vuonna.
Hölkyteltiin sitten aika rivakasti toiselle polulle, jonka päästä avautuikin hulppea puutarha useine patsaineen.
Jos ymmärsin oikein, niin nämä ovat olleet yhden perheen hallussa, kunnes venäläiset tulivat ja veivät sosiaalisen edun mukaisesti oikeudet.
Myöhemmin itsenäistyttyä suku olisi saanut nämä takas, mutta kaikki olivat täysin rempallaan ja kustannusarvio jotain törkeetä.
Jollain ollut kädentaitoa.
Näitä riittää..
Tahdissa mars tai jotain sinnepäin!
Patsaita ihan joka puolella.
Kunnon fiilistely patsas.
Jos tuo olisi Suomesta, niin oikeassa kädessä olisi lopputuote, ei raaka-aine. :D
Sit vielä tällanen osui silmiin, tuolla nopealla kierroksella.
Koska...
Tuon alun harhailun vuoksi meidän aika typistyi puolella ja oli lähes juostava takas veneelle.
Vastaantuleville meitin ryhmäläisille kiljuimme oikeaa polkua ohjeeksi.
Kartano oli rempassa toiselta sivultaan.
Seuraavaksi seilattiin tälle uudelleen rakennetulle Trakain linnalle.
Linna on tollasella pikkuisella saarella.
Ennen ei ollut niin nuukaa kaavoituksen tai rakennusoikeuden suhteen!
Tästä kuvasta huomaa hyvin, miten paljon on jouduttu uudestaan rakentamaan.
Silloin kun tämä on pantu paskaksi, niin tuskin puolustuksen purkamisen tavoite ollut enää syynä.
Rikkomisen ilosta..
Linna on ollut tavallaan kahdessa osassa.
Toisen puolen sisäpihalla kiersi tällaiset todella kapeat puiset kulkuväylät.
Esineitä oli jos jonkinlaisia esillä, osa vanhoja ja osa uudempaa kamaa.
Vai mitä olette mieltä tästä linkin takana olevasta ehkäpä autenttisesta 1300 luvun taulusta?
Taulu
On heillä huumorintajua! :D
Vanhoja miekkoja, joissa oli joku tarina..
Muitakin turisteja oli liikkeellä niin paljon, ettei kaikki mahtuneet kuulemaan juttuja.
Haahuilin sitten omiani..
Oiskohan tämä ollut aikansa taskupistooli?
Mittaa kun oli vain kyynärän verran.
Jonkun säästöpossu ylös kaivettuna.
Sitten huilattiin jossain ilonpito-huoneessa, jossa opas kertoili juomatavoista ja kestien kestoista.
Ovat he vain osanneet juhliakin!
Kuulemma tässä on kaksi vaihtoehtoa ylinopeussakon sovittamiseksi, jos kuvetta ei halua kaivaa!
Tässä vaiheessa mä olin jo ihan valmis ja lupasin olla ikinä ajamatta ylinopeutta.
Tuon kurmotuksen jälkeen oli aika lähteä mantereen puolelle syömään jotain ja huuhtomaan tuo paha muisto pois.
Kiva kattella juomalistaa, josta ei tunnista yhtään merkkiä.
Listalta valkkasin sitten summassa tämän ja sattui vahingossa erinomaiselta maistuva olut.
Eikä tuo pizzakaan ihan huono ollut...
Samassa oli alkuruoka caesar salaatti ja pääruoka pizza.
Tultiin busseilla takas ja siitä sitten pienen huilin jälkeen pöperölle.
Tuota majoneesia saa sitten Liettuassa ihan kaikessa ruoassa ja salaateissa!
Ja lohi on suolatonta.
Syötiin ihan missä vaan, niin aterioista puuttuivat mausteet lähes kokonaan. Majoneesia/smetanaa kyllä oli..
Ilmeisesti maan tapa ja tekihän tuo toisaalta hyvää vatsalle, kun ei koko ajan mausteista vedä, näin ajattelin.
(Tätä kirjoittaessa pakki/kroppa sekasin kotona jo toista päivää).
Paikallinen moottorikerho oli järjestänyt meille yllätyksen ja olivat leivottaneet meille hienon kakun!
Oli muuten hyvää, ei yhtään liian makeaa.
22.7.2017
Aamupalalla oli 2 lämmintä nakkia, jes!
Edessä viimeinen varsinainen lomapäivä ennen kotimatkaa.
Aamupalan jälkeen edessä oli retki Vilnaan ja KGB museoon.
Tuon ison rakennuksen alareunaa "koristivat" rakennuksessa teloitettujen nimet, syntymä ja kuolinvuosi. Nimiä oli paljon..
Talossa vierailivat eri isännät, tyyli pysyi samana.
Sisään tulossa olleet epäillyt odottivat vuoroaan tällaisissa pienissä ja ahtaissa pimeissä kopeissa, joissa takalankku toimi penkkinä. Siinä edes istumaan kunnolla pystynyt.
Oman vuoron odotus saattoi kuulemma kestää joskus hyvinkin kauan..
Alakerran päivystäjän työtilat laitteineen.
Tuollaisissa selleissä odottivat kohtaloaan.
Eikös tällaisia "paskahuusseja" käytetä vielä jossain maassa ihan yleisestikin?
Sellien ovissa oli sen verran äänieristystä, etteivät äänet liikaa vartioita häirinneet.
Natsit pitivät omia juhliaan tuolla omana aikanaan ja toivat ihmisiä hirtettäväksi julkisesti..
Julmimpia kuvia en tähän blogiin laita, niitä jokainen tiedonhaluinen saa itse käydä katsomassa.
Liettuassa oli arviolta 250 000 juutalaista, joista 95-97% tapettiin.
Veti tämän pojan hiljaseksi, ... tuollakin ollut noin kova "puhdistus"..
Venäläiset keskittyivät nationalisteihin tai muuten vaan mielestään vaarallisiksi pitämiinsä. Ihan sama oliko talonpoika tai korkea-arvoinen katollisen kirkon mies.
Paremmin topatun huoneen ovi.
Ja sisältä tällainen.
Suihkuun pääsi joskus ja vesi oli jääkylmää.
Aukko toiseen huoneeseen ja kuoppa oli pään muotoinen... saatte arvata loput.
Ulkoilemaan jotkut pääsivät joskus tällaisiin kanakoppeihin.
Tällaisiin tappohuoneisiin joutuivat ne, jotka eivät olleet edes luodin arvoisia.
Tuon putkan pohja on kuin amme, jossa vankia suihkutettiin vedellä niin kauan, ettei jaksanut enää vedestä nousta pystyyn, vaan hukkui matalaan veteen.
Aikaa vei useita tunteja..
Tämä olkoon viimeinen kuva tuosta paikasta tänne.
Museosta lähdettiin kävellen kohti Vilnan vanhaa kaupunkia.
Patsaita tietysti riitti tuollakin.
Se silmiin pistävä ero meidän patsaisiin oli, että noista oli tunnistettavissa ihminen.
Esimerkki meiltä:
Kekkonen
Vai olisiko niin, ettei tällainen motoristi moukka vain ymmärrä? :D
Pirun makeet patsaat teatterin lipalla!
Liettuasta kuulemma sanotaan, että lähes jokaisen kulman takana on kirkko ja se näytti valtaosiltaan pitävän paikkaansa.
Taivas yritti synkistellä samalla, mutta eipä satanut.
Sisällä alttari oli tämän näköinen..
Odotin kyllä mahtipontisempaa, kun kirkon kuoret ovat niin valtavat ja koristeelliset.
Urkupillien ympäristö oli taas koristelut julmetun hienosti!
"Supatus-koppi".
Hetken kattelin, että mikä tuo on.. kunnes hokasin.
Eihän tuossa ole mitään yksityisyyttä. Kattokaa noita pinnan muotoja!
Kirkossa oli paljon sivukappeleita, mitkä olivat hyvin koristeellisia.
Ehkä siksi tuo pääalttari oli niin vaatimaton?
Tänne ei jostain syystä päässy, kuten ei alakertaankaan.
Siellä oli joku yksityistilaisuus ja liekkö samalla jotain hautaholveja?
Ja sitten taas löntysteltiin pitkin vanhaa kaupunkia oppaan perässä.
Pressan linna.
Ja sivukujan talojen sisäpihojen välistä päästiin tirkistelemään...
.. Pressan linnan sisäpihaa.
Piruuttani koitin tämän pokkarin täyden zoomin tehoa ja aika hyvin sai lähikuvaa keskellä olevasta kukkaympyrästä.
Sai muuten aika tiukasti pitää kädet asennossa, ennen kuin kuvasta tuli edes tämän tarkka.
Etäisyys oli arviolta 70 - 80 metriä.
Kohtuullisen vähän oli graffitteja vanhassa kaupungissa.
Hyvä näin.
Kadut olivat paikoin todella ahtaita ja silti niihin oli laitettava tolpat keskelle, ettei "pullakuskit" tule sprinttereillään ja vie kukkavaaseja mennessään.
Kirkko...
Seuraavan kulman takana...
Ja seuraavan! :D
Totta tuo on, kirkkoja niin pirusti.
Harrasta porukkaa täytyy sanoa, jos kirkkojen määrällä asia on peilattavissa.
Nämä seinissä olevat koristeet eivät ole tilataidetta, vaan rappauksen alla olevaa vanhaa seinää.
Frescojakin on paljastunut esille.
Tällaisia rappaamalla fiksattuja seiniä on vanhassa kaupungissa paljon ja niiden entisöinti vanhaan loistoonsa vaatisi heidän lakien mukaan täydellistä entisöintiä luonnon maaleineen, joita osataan tehdä kuulemma joidenkin värien osaltakin vain enää Englannissa...
Puhumattakaan kustannuspuolesta.
Niinpä asian annettu jäädä tälle tolalle ja esille raapustettu muutamat kohdat malliksi.
Kaupungilla syödyn lounaan ja muutaman kaljan jälkeen suunnattiin busseilla takas leiripaikkaan, jossa edessä oli leikkimielinen "teräsmieskisa" kysymyksineen ja tehtävineen.
Oli kyllä hauskat tehtävärastit! :D
Kisan jälkeen hetki huilia ja iltaohjelmasta nauttimaan.
Kuvassa vasemmalla näkyvät valkopaitaiset herrasmiehet ovat paikallisen bikerikerhon jäseniä ja olivat toteuttamassa tätä meidän retkeä alueellaan.
Hitonmoinen kiitos heille!
Ilta meni mukavasti syödessä ja rupatellessa. Mielessä kuitenkin takoi koko ajan kotiinlähtö ja erittäin aikainen herätys, joten lähdimme Jennien kanssa ajoissa yöpuulle.
Herätys kun oli tiedossa klo. 04:30, jotta kerkeämme varmasti laivalle.
Paluumatkasta ei ole juurikaan kuvia, kun aikataulu ei antanut myöden.
Tämä kuva kertoo aika paljon... aika raskas oli ajomatka.
Matkaa tuli rantaan vain joku 620 km, mutta aikaa paloikin sitten reilut 9 tuntia tankkauksineen ja parine taukoineen. Ryysikset olivat paikoin aika kovat.
Tasan ei käy verot jäsenmaiden välillä..
Tuollanen etualan uus hd maksaa kuulemma baltiassa rapiat 17 000 euroa veroineen.
Tässä loppukilsat, eli matkaa tuli taitettua tällä pidennetyllä viikonlopulla 1466km.
Bensa maksoi noin keskiarvolla 1,1 euroa.
Ollaan enemmän kuin tyytyväisiä tähän reissuun ja suositellaan baltiaan tutustumista kyllä muillekin.
Lähtöä edeltävänä iltana asennettiin kaverin kanssa tuo isompi takalaukku ihan varuiksi, "jos" tavaraa sattuu tulemaan enemmän mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti