Pohjois-Karjalaan, jälleen 2013!

Meillä oli suunnitelmissa lähteä käymään Virossa Jannen ja Harrin kanssa, mutta kesän aikataulu alkoi näyttää uhkaavasti siltä, ettei siihen ollut enää aikaa.
Siispä etufillarit kohti Pohjois-Karjalaa ja tuttuja maisemia.

Pojat olivat lähteneet aikasin perjantai-aamuna matkaan ja olivat sillä aikaa löytäneet kivan mökin ekaksi yöksi Varkauden lähettyviltä.
Minä olin jälleen kerran töissä kiinni ja otin pojat kiinni tiukan ajorutistuksen turvin.

Mökin verannalta maisema näytti tältä, ei hassumpaa!
Kolmeen pekkaan hintaa ei tullut, kuin reilu pari kymppiä per lurjus ja ehtaan puusaunaankin päästiin.

Alhaalla oli kerrossänky ja ylhäällä reilusti tilaa kuorsata.
Varustukseen kuului:
-sisävessa
-suihku
-telkka
-jääkaappi
-mikro
Eli hitusen luksusta tällaisille perus motoristeille..
Vois sanoa, että reissu alkoi kermaperseilyllä!

Varkaudesta kurvailtiin Kuopioon ja ajettiin saaristokaupungin läpi, tämä oli se osa, mitä ajettiin edellisenä vuonna hymyilevän motoristin kevätpäivän paraatissa.

Nätti oli keli ja maisemat, pyöristä puhumattakaan!

Kuopiosta pyyhällettiin Juankoskelle ja torin varmasti moni tunnistaa!?

Jep, Juicen torilla sitä oltiin!

Tulipahan täälläkin käytyä.

Tuona aikana lotossa oli kohtuullisen kova potti 12,8 miljuunaa euroa..
Joka poika osti lottoa niin isolla summalla, kuin perse kesti ja päätettiin diilistä:

Jos joku meistä voittaa päävoiton, jokainen jamppa tulee saamaan uuden fillarin alle ja vuosi kierretään voittajan piikkiin maailmaa. Noh.. kuten arvata saattaa, tässä sitä persaukisena edelleen haaveillaan.

Juankoskelta suunnattiin pikkuteitä pitkin Juukaan ja sieltä sitten Ylä-Kolille.
Harri pohtii kuvassa, mistä helvetin moinen laahaava ja vikisevä ääni voi ajaessa korviin kantautua. Sellainen törkeä meteli, mikä häiritsee bmw kuskin mielenrauhaa..
Syy selvisi hetken pohdinnan jälkeen... Ne tulee hondan KETJUISTA. Pyysimme oitis Jannea rasvaamaan moiset vitjat.
Noh, leikki sikseen... koko reissun aikana Janne rasvasi ketjut vain kerran ja se tapahtui vasta tuonnempana.

Vastoin ajokieltoa, oli ylätasanteelle tullut muitakin motoristeja viettämään nättiä päivää.
Motoristit ovat siitä mukavaa porukaa, että jos joku on tulet saanut grillille aikaan, kovalla huudolla pyydetään kanssamotoristeja saman tulen ääreen. Pahus vain, ettei ollut käyrää sivulaukussa, nälkä kun oli.

Tämä oli Harrin eka kerta, kun hän Kolilla kävi.
Ja mehän oitis olimme valmiit tämän karmean virheen korjaamaan... Kansallismaisema ja meidän lapsuuden kesänvietto maisemat, on jokaisen tutun nähtävä!

Näihin maisemiin ei koskaan kyllästy!

Ja toiseen suuntaan..

Tällä reissulla oli jotain uutta meillekin, kun pirunkirkossa käytiin könyämässä!

Harri oli jo laskeutunut alaspäin johtavaan pimeään luolaan, kun minä vasta kompuroin perässä.
Tuolla oli hyvin pimeää, vaikka ulkona paistoi aurinko.

Luola tekee ysikympin mutkan, josta alas näytää tältä.

Ja ylös, tältä.

Alhaalla olevan mutkan jälkeen on tällainen kapea railo, josta en sitten mahtunut enää eteenpäin.
Solakat pojat kävivät perillä asti sillä aikaa, kun mä hammasta purren ja silmäkulmia pyyhkien könysin takaisin ylös.
Kysyin pojilta, miltä siellä perällä näytti? Ei kuulemma ollut mitään ihmeellistä.. noh, ehkä he olivat vain ystävällisiä.
Aikaa heillä siellä kuitenkin meni, joten todennäköisesti siellä oli lauma nuoria nättejä turistimisuja, joita pojat viihdytti. Onneksi eivät tätä epäilystä vahvistaneet.. Herrasmiehiä kun ovat!

Meillä oli varattuna seuraava mökki Paalasmaan campingista, jonne oli yksi ylitys lossilla.
Se miksi kirjoitin tuohon aiemmin noista turistimisuista.. takana oli nuoria venakoita auto täynnä ja siitä moinen mielen juonne syntyi.
He koittivat pysyä mutkissa perässä ja kohtuullisesti pysyivätkin, mutta eivät perhana tulleet samaan osoitteeseen.

Lossikuski päätti pitää evästauon, niin meilläkin oli aikaa jaloitella.
Rannalla oli vanha eukko ongella ja näinhän sitten minäkin tälle vuodelle elävän ahvenen. Omaan onkeen ei sellaista ole edes tarttunut!

Tällainen oli meidän seuraavan yön kortteeri.
Ehkä HITUSEN vaatimattomampi, kuin edellisen yön mesta, mutta silti ihan ok.

Laitettiin kuivumaan pitkiä kalsareita, yms. kaiteille syötiksi, mutta eipä napannut.
Toimivat varmasti karkoitteena! :D

Tällaisessa aittarivissä kortteerattiin.

Isäntä päästi meidät ilmaiseksi saunaan, kun kausi oli jo käytännössä ohi...
Hyvät löylyt lähti ja jo toiset puusaunalöylyt peräkkäisinä päivinä. Tämä on luksusta meikäläiselle!

Illalla oltiin grillipaikalla kärtsäämässä vikat makkarat pois, vaikkei nälkä kurninut.
Eihän nyt kukaan raavas mies makkaraa pois heitä!
Reissulla opittiin se, ettei mitään sinihomemaggaraa kannata ostaa... kaljakin maistuu pahalta sen kanssa.




Oli todella mukava heittää edes tällainen vajaan kolmen päivän reissu poikien kanssa.
Aikaa ei vain ole ollut muuhun, kuin työn tekoon. Toivottavasti tulevaisuus korjaa tilanteen ja antaa mahdollisuuden tehdä kunnollinen pitkä reissu porukalla!
Ehkä ensi vuonna sitten Viroon, yms?